Hae tästä blogista

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Tätäkö pohtivat Suomen työttömät nyt?

"Vaadimme taloudellista riippumattomuutta jotta pystyisimme huolehtimaan perheistämme", Suomen pitkäaikaistyöttömät? Ei nyt sentään...Afrikan mummot.

Lisää asiasta:
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2234778/afrikkaan-perustettiin-mummoliike

maanantai 24. toukokuuta 2010

Työllistymistä yhteiskunnallisten yritysten kautta?

Työpaikoilla on kova kilpailu asemasta ja kilpailu kovenee jatkuvasti. Tämän johdosta on työelämä muuttunut huonoksi ja viihtyvyys työpaikoilla, samoin kuin hyvä työtoveruus, solidaarisuus ja yhteisten etujen ajaminen ovat vähenemässä. Tämän kevään lakkoalto Suomessa on poikkeuksellista- vuoden 1990 jälkeen ei yhteistoimintaa ay-liikkeen johdolla ole merkittävässä määrin ollut. Tämä on osaltaan aiheuttanut ostajan markkinat- työhön on ollut suostuttava huonommin ehdoin kuin ennen. Yhteisöllisyys on kärsinyt ja ammattiliitot menettäneet vetovoimaansa.

Yhä useampi putoaa työmarkkinoilta jaksamisen loppuessa. Onkin luotava uusia työelämän muotoja joilla kaikkien osallisuus on turvattava. Esimerkiksi Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista , usein nuorista ihmisistä tutkimuksen mukaan 30000 palaisi työelämään jos uskaltaisi.

Meidän on luotava pehmeämmät säännöt omaava työllistymismuoto niille jotka eivät kestä rajussa kilpailussa. Toisaalta on myös kehitettävä työsuojelua jotta kaikkinainen työpaikkakiusaaminen ja muu sorto saataisiin karsittua pois. Suomi ei voi menestyä jos miljoona ihmistä, viidesosa kansasta, on syrjäytetty.

Työ-ja elinkeinoministeriön sivuilla on kuvattu Britanniassa käytössä olevaa yhteiskunnallisen yrityksen mallia. Voisiko tällainen olla Suomessakin mahdollista? Ja suuri kysymys kuuluu: Riittääkö palkka elämiseen, onko nousun mahdollisuuksia, näkyykö tulevaisuus?

Yhteiskunnallisten yritysten rahoittaminen tulisi mahdolliseksi verouudistuksen kautta. Pääomia ja pääomatuloja on verotettava enemmän kuin nyt sillä ihmiseteivät ole kertakäyttötavaraa joka voidaan heittää roskiin kun siitä ei enää ole täyttä välitöntä hyötyä ja joka on helposti korvattavissa uudella nopeasti loppuunkäytettävällä halpayhteiskunnan artikkelilla.

Tasaisempi tulonjako merkitsisi myös kaupan alalle suurta piristystä. Pienet palveluyritykset saisivat jälleen asiakkaita joilla on varaa kuluttaa. Kuluttamisen rakennetta on myös syytä muuttaa kestävämmälle pohjalle, pois kertakäyttöfilosofiasta ja kohti virtuaalisia, ekologisia tuotannonaloja. Tämä on mahdollista. Edellytyksenä on vain se, että kaiken ajattelun ja toiminnan lähtökohtana on kansalaisten etu- ei suuryritysten , kuten nykyisin on laita.

Kansalainen on ylennettävä jälleen hänelle kuuluvaan arvoon. Hän ei ole pelkkä asiakas tai hyväksikäytön kohde.

Vasemmistoliitto ajaa ihmiskasvoista politiikkaa joka puolustaa kansalaisten asemaa subjekteina, vaikuttajina. He eivät ole pääoman objekteja- vallankäytön kohteita.