Työelämästä pudonneilla uhkana lipeäminen myös TE-keskusten palveluista

Työttömien joukkoon on kehkeytymässä vaille työllistämispalveluja jäävä joukko. Osa työttömistä luokitellaan jo sellaiseen joukkoon joiden työllistämistä ei enää auteta TE-toimistosta lainkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuoden alussa linjannut keskittävänsä palvelut niille, joilla on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työministeri tyrmää syrjivän käytännön.

Vuoden alusta ovat virkailijat TE-keskuksissa luokitelleet työttömät työttömyysslangilla segmentteihin. Segmenteissä pahnanpohjimmaiseksi jäävät ihmiset, joita kutsutaan etuusasiakkaiksi. Virkailijan kirjoittama "R7-merkintä" johtaa niin sanottuun nelossegmenttiin, joihin kuuluvia ei enää auteta työelämän piiriin.
Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistaa näin: "Tämä merkitään segmentiksi sellaisissa tilanteissa, joissa työnhakijan työllistymistä ei voida auttaa TE-toimiston keinon." Nämä ihmiset ovat useasti vähemmän koulutettuja työttömiä, ikääntyneitä tai jopa työkyvyttömiä.
Jo keväällä Tampereella 1 000:tta pitkäaikaistyötöntä 4 000:sta uhkasi heitto ulos TE-keskuksen kirjoilta. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön (TVY:n) puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan se saatiin kuitenkin estettyä.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/tyoelamasta_pudonneilla_uhkana_lipeaminen_myos_te-keskusten_palveluista_2807063.html

Mielenterveyden häiriö ei yksinään vie työkykyä

Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus osoittaa, että vain pieni osa niistä työntekijöistä, joilla on mielenterveyden häiriö, jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät todennäköisimmin henkilöt, joilla on yhtäaikaisesti useita mielenterveyshäiriöitä, fyysinen sairaus tai ylikuormitusta työssä. Myös työntekijän korkea ikä ja matala peruskoulutus vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Työssä käyvillä yleisiä mielenterveysongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Tutkimuksessa masennus- tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä 14 prosenttia, alkoholiriippuvaisista 7 prosenttia ja monihäiriöisistä 15 prosenttia joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkittavia seurattiin tilastojen avulla seitsemän vuotta.

- Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä monihäiriöisyys olivat yhteydessä tulevaan työkyvyttömyyteen. Kun muut eläköitymiseen liittyvät tekijät otettiin huomioon, vain monihäiriöisyys ennusti työkyvyttömyyseläkettä. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt eivät siis välttämättä johda eläkkeeseen, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola.

- Eläkkeelle siirtyminen oli yleisempää mielenterveyden häiriöiden yhteydessä silloin, kun työntekijällä oli tutkimuksen alkuvaiheessa jokin ruumiillinen sairaus, korkea työkuormitus, ikää yli 45 vuotta tai peruskoulutasoinen pohjakoulutus. Näiden lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt sairausloma ennusti tulevaa eläkettä.

Lisää: http://www.rakennusliitto.fi/mestalla/?x2876728=4904850