Hae tästä blogista

tiistai 23. elokuuta 2011

Työelämästä pudonneilla uhkana lipeäminen myös TE-keskusten palveluista

Työttömien joukkoon on kehkeytymässä vaille työllistämispalveluja jäävä joukko. Osa työttömistä luokitellaan jo sellaiseen joukkoon joiden työllistämistä ei enää auteta TE-toimistosta lainkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuoden alussa linjannut keskittävänsä palvelut niille, joilla on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työministeri tyrmää syrjivän käytännön.
Vuoden alusta ovat virkailijat TE-keskuksissa luokitelleet työttömät työttömyysslangilla segmentteihin. Segmenteissä pahnanpohjimmaiseksi jäävät ihmiset, joita kutsutaan etuusasiakkaiksi. Virkailijan kirjoittama "R7-merkintä" johtaa niin sanottuun nelossegmenttiin, joihin kuuluvia ei enää auteta työelämän piiriin.
Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistaa näin: "Tämä merkitään segmentiksi sellaisissa tilanteissa, joissa työnhakijan työllistymistä ei voida auttaa TE-toimiston keinon." Nämä ihmiset ovat useasti vähemmän koulutettuja työttömiä, ikääntyneitä tai jopa työkyvyttömiä.
Jo keväällä Tampereella 1 000:tta pitkäaikaistyötöntä 4 000:sta uhkasi heitto ulos TE-keskuksen kirjoilta. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön (TVY:n) puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan se saatiin kuitenkin estettyä.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/tyoelamasta_pudonneilla_uhkana_lipeaminen_myos_te-keskusten_palveluista_2807063.html

perjantai 19. elokuuta 2011

Mielenterveyden häiriö ei yksinään vie työkykyä

Mielenterveyden häiriö ei yksinään vie työkykyä

Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus osoittaa, että vain pieni osa niistä työntekijöistä, joilla on mielenterveyden häiriö, jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät todennäköisimmin henkilöt, joilla on yhtäaikaisesti useita mielenterveyshäiriöitä, fyysinen sairaus tai ylikuormitusta työssä. Myös työntekijän korkea ikä ja matala peruskoulutus vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
Työssä käyvillä yleisiä mielenterveysongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Tutkimuksessa masennus- tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä 14 prosenttia, alkoholiriippuvaisista 7 prosenttia ja monihäiriöisistä 15 prosenttia joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkittavia seurattiin tilastojen avulla seitsemän vuotta.
- Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä monihäiriöisyys olivat yhteydessä tulevaan työkyvyttömyyteen. Kun muut eläköitymiseen liittyvät tekijät otettiin huomioon, vain monihäiriöisyys ennusti työkyvyttömyyseläkettä. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt eivät siis välttämättä johda eläkkeeseen, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola.
- Eläkkeelle siirtyminen oli yleisempää mielenterveyden häiriöiden yhteydessä silloin, kun työntekijällä oli tutkimuksen alkuvaiheessa jokin ruumiillinen sairaus, korkea työkuormitus, ikää yli 45 vuotta tai peruskoulutasoinen pohjakoulutus. Näiden lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt sairausloma ennusti tulevaa eläkettä.

torstai 28. heinäkuuta 2011

Solidaarisuutta marjatyöläisille -keskustelutilaisuus


Ihana Kahvila
Nihtikuja, Sompasaari, Kalasataman kontit
Helsinki, Finland

 
 

Lisätietoja
Suomeen saapuu kesä-heinäkuun aikana useita tuhansia thaimaalaisia marjanpoimijoita, jotka pyrkivät hankkimaan ylimääräistä tienestiä keräämällä marjoja Lapin metsissä. Viime vuosien aikana marjanpoimijat ovat joutuneet yhä järjestelmällisemmän riiston uhreiksi. Niin Thaimaan valtio, thaimaalaiset ”työnvälittäjät”, kuin suomalaiset yrityksetkin pyrkivät hyötymään thaimaalaisten marjatyöläisten kustannukella.

Suomessa thaimaalaiset marjastajat elävät epäinhimillisissä oloissa, noin 30 - 100 hengen työleireissä, joista puuttuu normaalit fasiliteetit, kuten peseytymistilat. Marjamatka Skandinaaviaan kustantaa thaimaalaiselle kausityöntekijälle noin 3 000 - 3 200 €, joka vastaa pienviljelijän noin puolen vuoden ansioita. Tämän summan kattaakseen marjatyöläisen on uurastettava 2,5 kuukauden aikana jopa 700 työtuntia ja kerättävä jopa 2000 - 5000 kg marjoja.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ja Lapin Vasemmistonuoret järjestävät keskustelutilaisuuden keskiviikkona 3.8. klo 16.30-19 Kalasataman Ihana-kahvilassa http://ihanakahvila.fi/. Tilaisuudessa pohditaan millä tavoin siirtotyöläisille, kuten marjanpoimijoille, voidaan turvata perusoikeudet ja mahdollisuus inhimilliseen työhön ja työoloihin.

Keskustelutilaisuudessa on puhumassa MWUT-verkoston (Migrant Workers Union Thailand) thaimaalainen aktivisti Junya ”Lek” Yimprasert. Tapahtumassa esitetään myös dokumenttielokuva. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä!

Huom! Sateen sattuessa tapahtuma siirretään Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piiritoimistolle (Päijänteentie 35).

Lisätietoa tapahtumasta:
Heidi Auvinen
etela-suomi@vasemmistonuor​et.fi
0440195901

Lisätietoa kampanjasta:
Jaakko Tuominen
jaatuomi@ulapland.fi
https://www.facebook.com/event.php?eid=254626414549416

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Vappuna

Hesarin uutinen aiheesta: Työttömät saavat terveystarkastukset

Uusi terveydenhuoltolaki ottaa siis myös työttömät huomioon. Tämä on aikaansaatu useiden tahojen vuosia jatkuneella uupumattomalla ponnistelulla. Mitään ei maailmassa saa ilman työtä ja tuskaa. Aika näyttää onko terveydenhuoltolaki hyvä myös käytännössä. Tässä linkki sosiaali-ja terveysministeriön sivuille jossa voit tarkastella lain yksityiskohtia lähemmin. Kiitos kaikille jotka ovat ajaneet työttömien asiaa! Älkää hellittäkö vieläkään, me tarvitsemme ihmisarvon mukaista työtä ja itsenäistä toimeentuloa!


http://www.stm.fi/vireilla/lainsaadantohankkeet/sosiaali_ja_terveydenhuolto/terveydenhuoltolaki

Työttömien terveydenhuollosta.Kirjoitettu 1.1.2010- yhä ajankohtainen...


Voidakseen hyvin ja ollakseen yhteiskunnan jäsen tarvitsee ihminen ennen kaikkea terveyttä: fyysistä, psyykkistä, sosiaalista . Tätä kaikkea on tarjolla maassamme niille jotka ovat työssä. Suomen työterveyshuolto on varsin toimiva ja kattava. Se onnistuu tekemään oman toimen ohella jopa ennaltaehkäisevää työtä joka sen tarkoitus alunperin olikin. Työterveyspalvelut perustettiin aikoinaan sillä periaatteella että 70 % niiden toiminnasta olisi sairauksien ennaltaehkäisemistä. Käytännössä kuitenkin on työterveyslääkäristä tullut sairauksien hoitaja ja ennaltaehkäisy on jäänyt vähemmälle. Tämä johtunee kuntien ikuisesta rahapulasta- aina on olevinaan niin tiukka talous, että terveyskeskusta ei voida kehittää ja vastuu sairauksien hoidosta jää muille tahoille yhä enenevässä määrin.

Eräs kasvava ryhmä joka on pitkään odottanut terveyspalvelujen kehittämistä ovat työttömät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) , johon tutkimuskeskus Stakes yhdistettiin, on vuosia tehnyt tutkimusta työttömien ja etenkin pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen järjestämisestä. Asialle on myönnetty määräraha 2 miljoonaa euroa ja vuodelle 2008 vielä lisämääräraha 1,5 miljoonaa. Tällä on raportin mukaan (elokuu 2008) päästy siihen, että terveystarkastuksia on järjestetty 17 paikkakunnalla ja näillä on alettu jälleen suunnitella jatkotoimenpiteitä. Julkisuudessa on ollut mm. Oulun kokeilu jossa kaupunki otti aktiivisen roolin työttömien terveyden tutkimisessa ja jatkohoitoon ohjaamisessa.

Suomessa on kuitenkin kuntia yli 300, joten 17 kunnan vastapainona on satoja joissa ei ole tehty mitään. Valtakunnallinen määräraha on niin pieni että se katoaa kuntien budjetteihin ja työttömien tarpeet tuntuvat usein jäävän sivuun. On olevinaan tärkeämpääkin tekemistä. Edes nousukaudella ei tähän asiaan panostettu ja nyt kun talous on kääntynyt laskuun on pelättävissä ettei mitään vieläkään tapahdu vaikka työttömien määrä ja hoidon tarve kasvavat. Kuntien perusterveydenhuollosta nipistetään.
Mihin pitäisi pyrkiä?

Visio: Hyvinvoiva ja
terve Sastamala 2015
Rakennetyöttömyys oleellisesti vähentynyt
Sastamalan kaupungissa toimivat pitkäaikaistyöttömien tarkastukset, työttömillä on moniammatillisen verkoston tuki, jossa jokaisen asiakkaan palveluvastuu on määritelty
Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistynyt
Toimeentulotuen maksatus on siirtynyt Kelalle, aikuissosiaalityössä keskitytään kehittämään sosiaalista hyvinvointia lisääviä palvelurakenteita
Sosiaalisen/lääkinnällisen/pedagogisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluprosessit on luotu kunkin organisaation perustehtävien mukaisesti
Sastamalan alueen asukkaat ovat osallistuvia ja hyvinvoivia ihmisiä iästä ja sosiaalisesta
asemasta riippumatta


Ylläoleva on Sastamalan kaupungissa (Vammala) luotu näkemys siitä miten kaupungin peruspalvelut olisivat järjestetyt vuonna 2015. Löytyy osoitteesta www.thl.fi. Myös Turussa on luotu pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelmia joita voi tarkastella Turun kaupungin nettisivuilla www.turku.fi.

Pelkät suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä. Kun nousukaudella tyydyttiin kirjoittamaan siitä miten asioiden pitäisi olla mutta toteutus jätettiin tekemättä näennäisen rahapulan takia , on nyt laskukaudella ryhdyttävä sanoista tekoihin. On pistettävä työttömien työterveyspalvelut kuntoon. Meillä ei ole varaa jättää hoitamatta potentiaalista työvoimaa jota pian taas tarvittaneen. Kun terveysongelmat jäävät hoitamatta ovat seuraukset vakavia-ongelmat monimutkaistuvat ja pahenevat. Näennäiset säästöt maksavat lähitulevaisuudessa erittäin paljon- on kuin kunta olisi lainannut rahaa koronkiskurilta.Valtiovallan tulisikin mielestäni nyt panostaa sosiaaliseen investointiin- työttömien terveyteen. Sijoitus tähän tuottaisi parhaan koron: Hyvinvoivan ja työkykyisen kansan.

tiistai 25. tammikuuta 2011

DEMOKRATIAKO TULOSSA TURKUUN? jA TAMPEREELTA VIELÄPÄ...



SUOREMPAA


DEMOKRATIAA


TURKUUN?



Katsaus demokraattisten vaikutuskeinojen murrokseen


SEPPO SÄÄMÄKI ESITTELEE TAMPEREELLA TOIMEENPANTUJA KOKEILUJA JOISSA VALTUUSTON KOKOUKSIA ON VOINUT KOMMENTOIDA REAALIAJASSA.
KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAT:
HANSI HARJUNHARJA
PIRJO RINNE
JARI SUOMINEN
KAUPUNGINVALTUUTETUT PASI HEIKKILÄ JA PIRJO RINNE
PÄÄKIRJASTON STUDIOSSA
29.1. 2011 KLO 13-16
JÄRJESTÄÄ: VASEMMISTOLIITON MERI-TURUN YHDISTYS RY 

Mukana myös:
VASEMMISTOLIITON TIETOYHTEISKUNTARYHMÄ
JA
TURUN PREKARIAATTI VASEMMISTO  (Turun Työttömien Vasemmistolinkki)